Pallontallaajat.net
Valikko

Vikan työpäivän tunteita

Nyt reissuun lähtöön on enää viikko, tähän aikaan ens viikolla ollaan jo toivottavasti turvallisesti Brightonissa On Arrival-seminaarissa. Hui sentään, taitaa tulla aika paniikkikiireviikko, jos meinaan ehtiä vielä moikata kaikkia kavereita ja sukulaisia, pakata, tehdä viime hetken ostoksia, siivota kämpän lattiasta kattoon ja vielä rentoutuakkin vähän…

Tänään oli tosiaan viimeinen päivä töissä Tampereen kaupungilla Kaupin sairaalassa. Olin siis ihan ensimmäistä kertaa oman alan palkkatöissä ja johan oli jännää. Olin samaisella osastolla keväällä tekemässä perusharjoitteluani ja kun selvisi, että kesän Itävallan reissun takia joudun irtisanomaan itseni Lidliltä, sain heti sieltä sopivasti kuukaudeksi töitä. Oli aikamoinen kokemus olla töissä samankaltaisissa kuvioissa, kun ehkä tulevaisuudessakin, kun tähän asti työt ovat olleet selkeästi vain kesätöitä eli kivaa työkokemusta, mutta ei sitä, mitä voisin tulevaisuudessa tehdä ammattilaisena. Toki geriatrisella osastolla työskenteleminenkään ei ehkä ole se ykkösurasuunnitelmani, mutta perushoidolliset taitoni ja itsevarmuuteni hoitajana kasvoivat sellaisella rytinällä, että tästä työkokemuksesta on varmasti hyötyä missä vaan hoitoalan työssä jatkossa.

Isolta osalta työkokemuksesta teki niin mukavan kivat työkaverit. Tein siis virallisesti lähihoitajan töitä, mutta kuten varmasti jokaisen terve järki sanoo, ei vuoden sairaanhoitajaopinnoilla täysin ummikko pääse lähellekkään valmistuneen lähihoitajan taitoja ja tietoja, vaikka opintopisteet niin väittäisivätkin. Tuolla osastolla kuitenkin apua riitti ja kaikkea uskalsi kysyä. Vaikka en vanhuksiin todennäköisesti suuntaudukkaan, nautin työstä kovasti ja tämä kuukausi vahvisti edelleen käsitystäni siitä, että opiskelen juuri oikeaa alaa. Lidlin kassalla istumisessa on toki puolensa, mutta täytyy myöntää, että hoitoala on enemmän se minun juttuni. Tänään mummoja ja pappoja hyvästellessä tunsi oikeasti tehneensä jotain tärkeää ja hyödyllistä, valitettavasti ei kaupan kassalta kovin usein samanlaisia fiiliksiä saanut.

Silti, enköhän vielä Briteistä palattuani palaa sekä geriatrian että kaupan kassan pariin, molemmista päällimmäiset fiilikset ovat kuitenkin positiiviset. Lidl on ollut huippu työpaikka koulun oheen, joten toivon kovasti että pääsisin sinne palaamaan kun jatkan opiskeluja syksyllä 2014 ja kesätöitä toivottavasti löytyy tulevaisuudessakin hoitoalalta. En usko että hoitoalan hommia jaksan kuitenkaan koulun oheen tehdä, tuntuu raskaalta ajatukselta, että elämä pyörisi sekä koulussa että töissä hoitoalan jutuissa.

Nyt saan kuitenkin hyvällä omallatunnolla unohtaa kaikki työt viikoksi ja ensi vuoden ajatella vain (vapaaehtois)töitä Briteissä… Ja jos joku työkaveri mistä vaan vanhasta työpaikasta tätä sattuu lukemaan niin kiitos, kaikki työ on tullut tarpeeseen ja opettanut jotain, ei mikään työ ole vähemmän arvokas kuin toinen ja mulla on joka paikassa sattunu kohdalle aivan mahdottoman mahtavia työkavereita, kiitos siitä! 🙂

-Laura

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Jätä vastaus