Pallontallaajat.net
Valikko

Fiiliksiä kotoa kotiin paluusta

Heipodei!

Suomen reissulta kotiduttu jo melkein viikko sitten (hui, kuinka aika juoksee!) ja arkeen palattu kovalla rysäyksellä ihan hullun työviikon takia, ei puhettakaan rennosta töihin paluusta, kun hoidettavana oli pari nuorisotilakeikkaa, klinikkaa ja muutaman raportin kirjottaminen englanniksi… Kamera ja läppäri nautti elostaan täällä Brittilässä koko Suomen reissun ajan ja tän viikon on satanu kaatamalla vettä melkein joka päivä, eli kuvia ei valitettaavasti (taaskaan) oo… Tänään siis ohjelmassa vielä vähän Suomen reissun fiilistelyä ja vähän tuntemuksia paluusta tänne Bristoliin.

Suomen reissu oli mahtava, ihana, hauska, vauhdikas ja täydellinen ja arkeen paluu tuntui vähän lohduttomalta. Olin kuitenkin jo ennen Suomeen lähtöö asennoitunu niin, että kyseessä on vaan loma ja lyhyt reissu, että liikaa ei saa miettiä, vaan pitää vaan koittaa nauttia kaikin rinnoin ja sitten palataan taas tänne arkeen. Ehdin nähdä suurinta osaa rakkaimmista ystävistä ja tietty perhettä ja sukulaisia, ehdin syödä navan täyteen suomalaisia ruokia, ehdin nauttia suomen puhumisesta, talvipakkasista, hiljaisuudesta ja lämpimästä sisäilmasta ja pakata laukut täyteen ruisleipää ja fazerin sinistä. Ja tietysti hengata ihanan äitin kainalossa tutulla sohvalla!

Näin tosiaan montaa rakasta ystävää ja sukulaista ja oli ihanaa viettää pitkästä aikaa aikaa ihmisten kanssa, jotka todella tuntee mut! Suurin osa ajasta meni hyppääjien kanssa, kun vietettiin hurjan mahtava viikonloppu kuunnellen hyviä luentoja, vaihtaen kuulumisia ja ehkä vähän juhlittiinkin Turpaboogieitten johdosta. Perjantai-illan alku vietettiin hyppääjätyttöporukalla kuulumisia vaihtaen, oli ihana nähdä rakkaita pitkästä aikaan, vaikka edelleenkään se niiden mielestä mukava yllätysavantoreissu ei ehkä ollu se mun illan kohokohta 😀 Tosin täytyy myöntää, että ehkä vähän ymmärrän, miks avantouintiin voi hurahtaa, olihan se aika hullu fiilis olla siellä jääkylmässä vedessä ja ihan hyvät kiksit sinne uskaltautumisesta sai! Sain myös Miralta ja  Natskulta kauniin työpaidan ja pinnikorun muistuttaan siitä, missä mun paikka oikeesti on, meinas ihan itku tulla lahjoja vastaanottaessa.

Jokatapauksessa paluu tänne Bristoliin koitti uskomattoman nopeesti. Toisaalta harmitti tulla takas tänne vesisateeseen, mutta toisaalta nyt pääsen ihan erillä tavalla nauttiin keväästä ja loppuajasta täällä, kun tähän mennessä oon vaan laskenu, että koska pääsen Suomeen ja nyt se on hoidettu ja aika suunnata katse tähän toiseen puolivuotiseen täällä. Keväästä tulee toivottavasti ihan mahtava, nyt on reissuja bookattu ainakin sekä Walesin että Skottien korkeimpia huippuja moikkaan, Nottinghamiin euroviisuja kattoon, Edinburghiin skottiaksenttia oppiin, Lontooseen vielä ainakin kerran katseleen maailman menoo ja Belfastiin ihan että voin sanoo käyneeni läpi kaikki Brittien pääkaupungit 🙂 Lisäksi on tiedossa vaikka mitä pienempää jutskailua täällä, elämä hymyilee ja lompakko itkee verta! Eli hyvä kevät tulossa ja musta tuntuu jo nytten, että aika hupenee käsistä, kun on melkein sinne elokuulle asti lähes jokainen viikonloppu buukattu täyteen (että jos haluatte kylään, nyt on aika varailla viikonloppuja!).

Kävin Suomen reissun aikana myös koululla piipahtamassa ja sain vaihtopaperit lähetettyä, eli toivottavasti ensi vuonnakin tähän aikaan oon maailmalla. Vaihtotoiveiks luettelin kaikki espanjan kohteet ja varalle portugalin ja norjan, toivotaan että jonnekkin tärppää. Lähden siis toivottavasti kolmeksi kuukaudeksi keväällä 2015 tekeen muutaman harjottelun espanjalaiseen sairaalamaailmaan näillä mun valtavilla espanjan taidoilla, heh… Mutta vielä on aikaa opetella ja eikä tuo paikan saaminenkaan mitenkään varmaa tosiaan ole. Lisäksi suunniteltiin vähän ensi syksyn opintoja, ei terve mikä hullunmylly tuosta tuli, kun sillä mua vuotta myöhemmin alottaneella ryhmällä, jonka mukaan nyt siirryn, on ihan täysin erilainen opetussuunnitelma kun meillä… Mutta asioilla on tapana järjestyä, eikö?

Nyt lähden maisteleen taikomaani porkkanakakkua ja kattoon leffaa kämppisten kanssa, enneko pitää jo mennä nukkuun, että jaksan huomenna kouluttautua c-card traineriksi, eli paikalliseksi kortsudiileriksi 😀 Heihei ja hauskaa uutta viikkoa teillekin 🙂

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Jätä vastaus