Pallontallaajat.net
Valikko

Espanjalaiseen sairaalaan tutustumista

Heipodeipodei!

Eka kokonainen viikko sairaalassa takana. Paljon muuta ei oo tässä viikon aikana jaksanukkaan, kun käydä töissä ja espanjan tunneilla, joten puhutaan nyt niistä sitten tällä kertaa.

Alotin espanjan tunnit nyt sit virallisesti tällä viikolla. Pirun kalliiksihan tuo tulee, kun iltatunteja on täällä tosi nihkeesti tarjolla ja työajat ei anna myöden käydä tunneilla päiväsaikaan. Käyn semmosessa pienessä yksityisessä koulussa, tunteja on kolme tuntia iltaisin kaks kertaa viikossa, ja nyt alkuun oikeestaan kolmena päivänä se kolme tuntia illasta, kun käytän nyt jo ne muutamat tunnit, mitkä jäis rästiin sitten pääsiäisenä ja huhtikuussa, kun äiti on kylässä. Tunneilla meitä on nyt ollut kolme ihmistä, eli tehokasta oppiminen on ainakin ja en mä kyllä enempää tunteja töiden päälle jaksaiskaan. Toivotaan nyt vaan, että pian sais enemmän ja enemmän kieltä myös arjessa töissä käyttöön ja kielitaito kehittyis mahdollisimman nopeesti.

Töissä oon tehny nyt semmosta kasista kolmeen päivää, vaikka yleensä oon paennu jo vähän ajoissa, kun hoitajat aloittaa kirjallisen raportoinnin, mistä en oikeen saa mitään irti, kun ei kielitaito ihan vielä moiseen riitä. Vuoron alussa yleensä mittailen verenpaineita ja sen jälkeen seurailen sitten sairaanhoitajia sen mukaan, kenellä on jotain tehtävää, missä voin olla apuna tai seuraamassa. Töissä alkaa jo saada jotain rutiinia, ja sairaanhoitajat alkaa luottaa mun taitoihinkin jo jonkin verran, vaikka monissa jutuissa työtavat eroaa Suomessa ja Espanjassa aika paljonkin.

Nyt sitten ajattelinkin avautua vähän niistä erilaisista työtavoista, mitkä on tämmöstä pientä sairaanhoitajan alkua ihmetyttäny vaikka kuinka paljon. Logiikka tuntuu olevan täällä monessa jutussa ihan hukassa ja aseptiikka on terminä tuttu ja esiintyy joka lauseessa, mutta toteutus on mun aloittelijan silmissä aika kyseenalainen. Hanskoja käytetään verenpainetta mitatessa, mutta injektioita laittaessa ei niitä tarvita. Käsidesillä hoituu hanskojen putsaaminen, mutta paljaisiin käsiin sitä käytetään kerran ja jouluna, jos silloinkaan. Haavan puhdistuksessa on ehdottomasti käytettävä niitä steriilejä hanskoja, mutta jos potilasta pelottaa, on ihan ok silittää niillä hanskoilla potilaan päätä ja pitää kädestä kiinni ja sitten putsata haava. Ja verenpaineet ja lämmöt mitataan kaikilta melkein neljätäkymmeneltä potilaalta useamman kerran päivässä, mutta jos joku jää mittaamatta, on ne tulokset ihan ok keksiä järjestelmään, jotta anyway näyttää siltä, että ne on mitattu. Ja lääkkeet jaetaan iloisesti paljain käsin ja pillereitä katkotaan samoilla saksilla kun katetrejakin, mutta aina muistutetaan, että kun mennään niitten potilaiden luokse, on ne hanskat oltava taas kädessä. Poskisuukothan myös on luonnollisesti ihan ok antaa myös infektiopotilaille!

Noita juttuja lukuunottamatta on ollu mukavaa. Oon päässy tekeen paljon, treenaan iv-lääkitysten valmistelua, injektioita, verenpaineen manuaalista mittaamista, hengitettävien lääkkeiden erilaisia antotapoja, mitä erilaisimpien haavojen hoitoja ja puhdistuksia ja muutama akuutimpikin tilanne on tullut osastolla seurattua sivusta. Isona osana on myös suomalaisten potilaiden tukeminen ja heidän apunaan oleminen. Suomalaisia osastolla on ollut viikolla kokoajan vähintäänkin viisi, joten siinäkin on riittänyt työnsarkaa, varsinkaan kun omakaan espanja ei vielä huido tähdissä ja hoitajien englanti on välillä vähän semmosta ja tämmöstä. Eli oppimista on kyllä tapahtunut, nyt vielä kun saisi kieleen sen verran otetta, että pääsisi potilasohjaukseen enemmän mukaan.

Mutta hyvin on pärjätty, ja enköhän tuolla osastolla viihdy vielä seuraavat kaksi viikkoakin. Tästä eteenpäin tiistait onkin sitten sairaalalta vapaita, ja sairaalatyön lisäksi aletaan painaa hommia myös Benalmadenan suomalaisille, eli otetaan kyseisen yhdistyksen tiloissa tiistai-aamupäivisin verenpaineita, verensokereita ja muita, sekä toteutetaan pienimuotoista terveysneuvontaa ja tehdään mm. audit-testejä, kakkostyypin diabetestä ennustavia testejä ja muita elämäntapatestejä ihmisille. Iltapäivät kierretään sitten paikallisten suomalaisten vanhusten apuna heidän kotonaan, eli ihan kivaa vaihtelua sairaala-arkeen varmaankin.

Muuten aika on mennyt aika pitkälti sängyssä, kun uusi kieli ja työ verottaa taas kyllä energiasta aika paljon. Viikonloppuna kuitenkin vähän jaksettiin tutustua paikalliseen yöelämään ja eilen fysioterapeuttiopiskelijat piti meille suomalaisille opiskelijoille puistojumppaa paikallisten tuijottaessa hulluja suomalaisia sivusta. Käytiinpä sen jälkeen vielä vähän maistelemassa viiniä ja ruokaakin, oli kyllä mukava ilta ja kiva tutustua muihinkin täällä oleviin suomalaisiin opiskelijoihin.

Viikonlopun plääninä taitaakin sitten olla vaan tiukkaa opiskelua ja pientä retkeilyä huomenna paikallisille vuorille, eli eiköhän tuu mukava viikonloppu 🙂

Palaillaan taas, kun on jotain kerrottavaa!
-Laura
Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Jätä vastaus