Pallontallaajat.net
Valikko

Retki Kakamegan sademetsään; ötököitä ja kulttuurishokin poikasia ilmassa

Moikka!

Nyt se sitten iski, keskellä kenialaista synnytyssalia – kulttuurishokki ja pieni koti-ikävä. Oikeastaan ärsytys alkoi kuitenkin kertyä jo vähitellen ennen synnytyssaliin astumista, joten palataan nyt viikonlopun retkeen Kakamegan sademetsiin ja torstaina ruoditaan blogissa kenialaisen synnärin synnyttämiä traumoja. Retki oli mitä loistavin reissu pois kaupungin hälinästä, mutta myös muistutus siitä, että asiat ei vaan aina hoidu täällä yhtä helposti kuin Suomessa.

P3200490

Lähdettiin siis sunnuntaina tutustumaan Kisumusta reilu tunnin matkan päässä olevaan Kenian viimeiseen sademetsäalueeseen Kakamega Rainforestiin. Reissun piti olla vallan helppo ja mukava päiväretki, mutta oikeastaan ensimmäistä kertaa täällä tuntui, ettei oikeen mitkään asiat menneet ihan putkeen ja ihan niinkuin suunniteltu, vaikka onneksi mitään isompia ongelmia ei ollutkaan, tuntui vaan, että kaikki piti järjestellä vaikeimman kautta.

P3200491

Napattiin heti aamusta matatu kohti Kakamegaa ja maksettiin matkasta 250shillinkiä (~2,5e), vaikka tiedettiin, ettei hinta pitäisi olla ihan noin “korkea” ja ettei kukaan paikallinen varmasti maksanut kyydistä noin paljoa. Istuttiin sitten huonoilla teillä puolitoista tuntia ja päästiin perille marketille, josta napattiin moottoripyörät (150 shillinkiä naama) kohti vaelluksen lähtöpaikkaa. Oltiin etukäteen selvitetty, että tuolta menisi kiva 7km vaellusreitti vesiputoukselle ja kukkulalle, ja sen pitäisi olla hyvin opastettu, eli matkaan uskaltaisi lähteä ilman opastakin. Kun lopulta muutaman mutkan kautta löydettiin moottoripyörillä perille lähtöpaikkaan, selvisi, että tuo polku on mystisesti suljettu, toisen oppaan mukaan ihan hiljattain ja toisen mukaan jo 90-luvulla, vaikka netistä kyllä löytyi tietoa polusta ihan viime vuodelta. Lisäksi kuulemma kyseisestä paikasta ei pääse lainkaan puiston pohjoispuolelle, joten päätimme tutustua puiston eteläpäätyyn, jonka piti kirjojen mukaan olla edullisempi kuin pohjoispuoli, mutta maksoimme kuitenkin saman puistomaksun hinnan kuin pohjoispuolesta (600 shillinkiä naama). Lisäksi meitä ei päästetty metsään ilman opasta, joten jouduimme maksamaan myös oppaasta, joka veloitti 3 tunnin kävelystä 1000shillinkiä eli kympin per naama. Ei ihan tullut niin edullinen reissu kun piti, vaikka eihän nuo nyt suomalaisittain huimia hintoja ole.

P3200501P3200509

No, päivä oli joka tapauksessa mukava, nähtiin paljon vehreää metsää, saatiin raitista ilmaa ja päästiin pois kaupungin kaaoksesta, mikä olikin päivän tavoite. Lisäksi ihasteltiin upeita maisemia Lirhanda-kukkulalta kohti mt. Elgonia ja koluttiin kauhuissamme luolaa, jonka seinät oli kuulemma täynnä torakoita ja hämähäkkejä ja katto täynnä lepakoita. Mä tosin näin luolassa vaan kengän kärkeni, koska sen jälkeen kun joku oli ötökät huomannut, mä totesin, että kuolen paniikissa sinne luolaan, jos nostan katseeni…

P3200523

Kotimatkalle päästiin vähän viiveellä, kun jouduttiin odottelemaan bodabodakuskeja, jotka onneks kuitenkin saatiin paikalle kun vaan löydettiin paikka, jossa oli kenttää soittaa niille. Paluumatka oli kuitenkin vielä vähän tulomatkaa jännempi, meidän kuski meinaan ensin huolestui siitä, että yksi moottoripyörä hävisi näkyvistä ja kuski ei kuulemma ollut hänelle tuttu, joten meillekin iski paniikki, että minne tuo moottoripyörä suhasi ja sitten vielä Milla ja Essi veti mutalätäkössä kuskinsa kanssa nurin moottoripyörällä, niin kyllä riitti jännitystä. Onni onnettomuudessa, ettei lopulta kellekkään sattunut mitään ja päästiin kaikki turvallisesti marketille. Siellä alettiin sitten etsiä matatua Kisumuun, ja yhtä-äkkiä joku kuski alkoi tyhjentää omaa matatuaan muista matkustajista ja huusi vievänsä meidät ja muut Kisumuun menijät. Vähän hävetti, kun auto oli tosiaan varmasti ollut menossa muualle, mutta joku näki meissä hyvän tienestin ja niin se bussi vaan vaihtoi kohdetta lennosta. Tosin nyt maksettiin matkasta edes suunnilleen sama hinta kuin paikalliset eli 150 shillinkiä ja päästiin turvallisesti Kisumuun ja toipumaan päivän seikkailuista hamppareille.

Että sellainen seikkailu tänä viikonloppuna, nyt vielä pari päivää synnäriä ja pääsiäiseksi meillä Emilian kanssa onkin sitten menoliput Mombasaan!

P3200486

Ja lopuksi äitille lohduttava kuva, kyllä täällä elämä vieläkin enemmän hymyilyttää kun ärsyttää, vaikkei aina kaikki meekkään kuin strömsössä!

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

6 Kommentit

  • Vastaa Anu T. 22.3.2016 17:33

    Sun blogi on huippu! Aikamoisia seikkailuja siellä! Sun juttuja odotan aina innolla.

    Odottelen jännityksellä etenkin torstain postausta. On tosi kiinnostava päästä lukemaan sun kokemuksista synnärillä. Saa vähän perspektiiviä tähän opiskelun alkutaipaleeseen 🙂

    • Vastaa Laura 22.3.2016 18:29

      Oi, kivaa, että blogi miellyttää 😀 Joo, mulla on jo monta juttua torstaita varten mielessä, synnäri on kyllä tähänastisista harkkapaikoista eniten antanut nimenomaan tota perspektiiviä! Ooksää miettiny vaihtoon lähtöä ollenkaan? 🙂

  • Vastaa Nina 22.3.2016 21:40

    Nainen, oot tehny hirvittävän kirjoitusvirheen! Pohjoispuolelle ei kirjoiteta väliviivalla, nyt vähän tarkkuutta tähän hommaan vaikka kuinka kenialaiset ötökät ahdistelis ja virtahevot tunkis olohuoneeseen! Noeivaan, sun blogi on ihan paras ja on iksu sua ja odotan jännityksellä mitä torstaina on tiedossa. Ja oot muuten ruskee!

    • Vastaa Laura 23.3.2016 10:13

      Apuaa, korjasin heti, toivottavasti ei kukaan muu huomannu! :00 Tällästa sitä sattuu kun helle sulattaa aivot ja leijonat istuu ikkunan takana odottamassa. Ja ruskean sijaa käyttäisin ehkä termiä punainen, mut tän päivän puna on huomisen bruna vai miten se meni 😀

  • Vastaa Äippä 23.3.2016 00:07

    Kiitos muru

  • Jätä vastaus