Pallontallaajat.net
Valikko

Arkielämää Kisumussa

Moikka!

Viime viikko meni vähän sumussa, oli henkisesti ja ajoittain myös fyysisesti aika rankka työviikko ja omia murheita siihen päälle, kun rakkaiden ystävien kuolemasta tuli täyteen kaksi vuotta, joten en sitten blogia jaksanut päivitellä, joten kelataan nyt vähän taaksepäin ennenkuin päästään tämän viikon kokemuksiin kenialaiselta psykiatrian osastolta, jossa olin maanantain ja hiv-klinikalta, jossa vietän nyt sitten loppuviikon.

DSC_5057

Työmatkalla on ihan ok seurata pikkulapsia, että pääsee lätäköstä yli. Kuva Emilian ottama.

P4220016

Viime viikon olin siis harkassa samaisessa paikassa kuin edellisenkin viikon, eli Orongossa orpoja ja leskiä auttavan järjestön apuna. Tämä viikko ei ehkä opettanut niitä perinteisimpiä terveydenhoitajatyön osa-alueita, mutta kaikennäköistä päästiin tekemään ja kokemaan. Kuljettiin siis edelleen community health workereitten matkassa Siirin kanssa ja tehtiin viikon aikana mm. kotikäyntejä ja opeteltiin afrikkalaisia arkiaskareita.

P4220014

Savenkantoa talon seinien vahvistamista varten

Alkuviikolla ohjelmassa oli muutama kotikäynti ja nyt lyötiin kirjaimellisesti kädet multaan, kun perheiden kanssa keskusteltuamme pyrimme joka perheessä tekemään edes jotain pientä, jolla voidaan heidän arkeaan helpottaa. Konkreettisen avun lisäksi saimme kyllä varmasti myös edes pienen hymyn paikallisten naamalle, kun me valkoiset tytöt opeteltiin pesemään nyrkkipyykkiä, kokkamaan outoja hedelmiä ja kasveja, kyntämään peltoa, tekemään saippuaa ja korjailemaan talon seiniä. Lisäksi päästiin perehtymään luonnonlääkkeiden valmistukseen ja itsekkin hörppimään jotain vastustuskykyä parantavaa teejuomaa.

DSC_5047

Saippuaa tekemässä, kuva Emilian ottama

DSC_0848

Oikeeta suo, kuokka ja jussi-meininkiä

Perjantaina vietin sitten viimeistä päivää harkassa Orongossa, tarkoituksena oli alunperin pitää jotain oppitunteja leskille ja viettää läksiäisiä, mutta edellisen yön rankkasateet muuttivat suunnitelman ihan täysin. Käytettiin lopulta koko päivä siihen, että korjailtiin yhden vapaaehtoisen työntekijän taloa, jonne vesi oli yöllä tulvinut sisälle. Me hyvä jos huomattiin, että yöllä myrskysi hienossa luksuskämpässämme samalla kun tuolla kyläläiset olivat keskellä yötä kantaneet lapsia ja tavaroita turvaan taloista, kun ei tiedä paljonko vettä tulee sisälle ja kestävätkö savesta tehdyt seinät… No, toivottavasti meistä kuitenkin oli apua, vaikka pieni juttuhan se on, kun varmaan puolen kylän talot olisi olleet saman remontin tarpeessa.

P4220020

Orongon lääkeyrttitarha

P4220021

Harkan ohessa ollaan sitten koitettu nauttia viimeisistä viikoista täällä Keniassa, mutta vähän on huono omatunto painanut, kun miettii, mitä kaikkea sitä voisikaan tehdä niillä rahoilla, joita me iloisesti ollaan käytetty mm. tuliaisiin, ulkona syömiseen, leffassa käymiseen ja muuhun “tuikitarpeelliseen”. Käytiin myös tutustumassa kaupungin isoimpaan toriin, joka herää henkiin joka sunnuntaina, jo oli kokemus se, ei tunnu enää hullujen päivien ahtaus ja mummojen parfyymituoksut missään, kun tuolla kierteli sen tunnin…

DSC_0857DSC_0866

Sunnuntaina kävi muuten sellainenkin ihme, että meikä heräsi jo ennen seiskaa kirkkoon! Käytiin siis täällä olevan yliopiston vaihtokoordinaattorin mukana oikeassa kenialaisessa sunnuntaikirkossa ja jo oli kokemus tämäkin, kunnon paatosta, aivopesua ja semmosta leffoista tuttua laulamista ja rukoilemista suurella tunteella. Musta on tosi hienoa, että usko antaa näille ihmisille niin paljon toivoa ja voimaa, mutta samalla kyllä vähän ärsytti se, että esimerkiksi yhdessä laulussa laulettiin, että rukoileminen ja itkeminen on ainut, mitä voi vaikeassa tilanteessa tehdä… Mutta tulipahan tämäkin koettua!

P4240048

Että sellaista Keniassa viime viikolla ja loppuun vielä todiste siitä, että kolme tyttöä mahtuu työmatkalla yhden mopon selkään ihan loistavasti…

P4220027

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

4 Kommentit

  • Vastaa Hanna 27.4.2016 22:33

    Hieno postaus, mutta lupasit jostain muuntajasta ottaa kuvan ja laittaa tänne blogiin. Sitä odotellaan vielä.

    • Vastaa Laura 1.5.2016 19:38

      Vielä on onneks viikko täällä jäljellä niin ehkä ehdin nappaan 😀

  • Vastaa Heini 29.4.2016 10:45

    Juu, siellä sade on varmasti hieno ja vaarallinen yhdistelmä. Kuivuudelle hyvä mutta asunnoille ei. Fyysistä työtä siellä varmasti tulee tehtyä, ja henkinen ottaa koville. Kuvat kertovat jotain, hienoja. Toi mopo kokemus hurja, mutta tyttöjä hymyilyttää, ihanaa 🙂 haleja <3

    • Vastaa Laura 1.5.2016 19:36

      Kyllä täällä onneks useammin kuitenkin hymyilyttää, vaikka välillä koville ottaakin. Täällä toi sää on kyllä tosi ongelmallinen, joko sataa liikaa tai on liian kuivaa viljelemiselle jne…

    Jätä vastaus