Pallontallaajat.net
Valikko

Yöttömän yön retki Kiilopään huipulle – Lapin taikaa parhaimmillaan

Kiilopään tunturin huipulle keskiyön auringossa kiipeäminen jäänee varmasti mieleen yhtenä kesän uskomattomimmista kokemuksista. Rästissä on monta muutakin teille kerrottavaa tarinaa ja toivottavasti pian saan kertoa teille myös esimerkiksi juhannuksen seikkailuista Saaristomeren kansallispuistossa ja Seilin saarella. Lähdetään nyt ensin kuitenkin käymään yhdessä Lapissa. Vietin siis edeltävän viikonlopun Saariselällä opiskellen valokuvauksen ja somen saloja Inari Nightlessnight – valokuvaustyöpajassa. Kerronkin teille pian erillisessä postauksessa lisää itse kurssista, mutta nyt kiivetään Kiilopäälle.

Kiilopää on siis 546 metrin korkeudelle kohoava tunturi aivan Urho Kekkosen kansallispuiston, eli tutummin UKK:n laidalla. Se on yksi Saariselän alueen ja UKK:n korkeimmista tuntureista ja tarjoaa upeat näkymät kansallispuistoon. Tunturi on helposti saavutettavista tunturin nimeä kantavalta Kiilopään retkeilykeskukselta, jota ylläpitää Suomen Latu. Keskukselta löytyy niin ravintolaa, majoitusta kuin retkipalveluitakin. Me kiipesimme tunturille osana Eeva Mäkisen pitämää workshoppia ja huipulla tutustuimme maisemakuvaukseen, saamelaiskulttuuriin ja yöttömän yön valon hyödyntämiseen valokuvauksessa.

Miten Kiilopään huipulle sitten pääsee?

Reitti huipulle on suoraviivainen ja helposti löydettävissä. Astelet vain parkkipaikalta puiston porttien ali ja otat suunnan kohti edessä siintävää huippua. Lähes koko reitin matkalle on rakennettu kipuamista helpottavia portaita. Matkalla on myös muutama penkki tarjoamassa mahdollisuuden pysähtyä ihastelemaan maisemia, jos ei halua istahtaa suoraan tunturin kupeeseen. Portaat ovat jo osittain hieman huonossa kunnossa, joten tarkkana saa askelten kanssa ajoittain olla. Nyt jos koskaan kannattaakin liittyä Partioaitan klubiin ja tehdä paljon ostoksia, koska tänä vuonna noin neljäsosa ostoksista kertyneistä ympäristöbonuksista menee Kiilopään reitin kunnostukseen.

Matkaa ylös tunturiin kertyy vain noin kaksi kilometriä, mikä tarkoittaa yhteensä 860 porrasta, siinä on meinaan sitten porrastreeniä jos missä! Nousun saisi varmasti tehtyä reilussa puolessa tunnissa, mutta meillä hurahti matkaan lähes tunti, kun joka toisella askeleella piti pysähtyä ihailemaan maisemia ja hengittämään syvään, jottei pää pökertyisi moisista maisemista! Alaspäin tuleminen onnistuu toki huomattavasti nopeammin, jos ei taas unohdu pyörittelemään päätään maisemille. Tunturista pääsee alas myös muutamaa muuta reittiä, mutta selvin, suosituin ja lyhin reitti on palata takaisin omia jalanjälkiä.

Huipulla seikkailemiseen ja syömiseen kannattaa varata reilusti aikaa, koska noihin maisemiin ei tottuneempikaan lapinkulkija varmasti viidessä minuutissa kyllästy. Kivien ja kallioiden koloista löytyy hieman suojaa vaikka ruuanlaittoa varten. Itse ajattelisin, että Kiilopää on loistokohde minä vuodenaikana vain. Voin nimittäin vain kuvitella, kuinka upeaa olisi katsella syksyistä tähtitaivasta tai revontulia huipulta. Me tehtiin retki niin, että lähdettiin liikenteeseen iltakymmenen aikaan ja palattiin vasta kahden jälkeen yöllä, joten saatiin nauttia upeasta yöttömän yön auringosta ja suosittelen samaa muillekin kesällä paikalle saapuville.

Kiilopää itsessään on jo mahtava kohde retkelle, mutta toimii myös porttina syvemmälle UKK:n puistoon. Lisäksi se kannattaa pitää mielessä myös ohikulkumatkalla, koska muutaman tunnin jaloittelutauko huipulle on varmasti tauon arvoista esimerkiksi Norjaan ajellessa. Tämä Lapin taikaan hurahtanut ei voi siis kuin suositella ja varoittaa, että näihin maisemiin saattaa jäädä koukkuun…

Onko teissä lukijoissa muita Lappiin hurahtaneita? Mitkä on teidän suosikkikohteet Suomen Lapissa?


Retkiäni voit seurata myös Facebookissa Kaiken Maailman Matkoja-blogin sivulla ja Instagramissa nimimerkin @laurammus takana. Käyhän klikkaamassa myös nuo seurantaan, niin pysyt mukana seikkailuissani!

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

17 Kommentit

  • Vastaa Katariina 9.7.2017 12:10

    Tuttuja maisemia ja kuvakulmia 🙂 Hienoja kuvia sait tuona yönä ikuistettua Kiilopäältä!

    • Vastaa Laura 10.7.2017 21:09

      Kiitos! Odottelen innolla, jos sääkin postailet jotain reissusta, ois mahtia päästä katselemaan millaisia kuvia muut sai napattua reissusta! 🙂

  • Vastaa Stacy 9.7.2017 20:32

    Juuri kerroin omassa blogissani reissusta muun muassa Kiilopään huipulle. Se oli toinen kerta Kiilopään huipulla, edellisen kerran olin siellä 1984. Maisemat eivät olleet muuttuneet, mutta polku oli nyt parempi. Siitä huolimatta, nousu oli poikkeuksellisen ankkara ja rankka minulle ja matkaan meni reilusti yli tunti. Jalat olivat kipeät pitkään. Valitettavasti en edes nähnyt mitään kiinnostavaa tipiä, mutta keräkurmitsoita ja kiirunoita on nähty siellä.

    • Vastaa Laura 10.7.2017 21:11

      Jep, kieltämättä tuo nousu oli melkoinen rykäisy, onneksi huipulta avautuvat näkymät olivat kaiken sen vaivan arvoisia!

  • Vastaa Heidi/Himomatkaajan Turinoita 9.7.2017 20:40

    Hienoja maisemia! Appivanhemmat ovat täysin hurahtaneet Kiilopäähän, käyvät siellä joka vuosi joko talvisin hiihtämässä tai syksyisin ruskaretkellä. Itse en ole sinne päässyt, kun nuo kaukomaat ja eteläisen Suomen kohteet vievät mukanaan.

    • Vastaa Laura 10.7.2017 21:12

      Ymmärrän kyllä täysin hurahtamisen, mielettömän kaunis paikka! Suosittelen joskus hyppäämään appivanhempien matkaan, ei kannata kokonaan jättää Suomen Lappia välistä, vaikka etelä vetäisi puoleensa!

  • Vastaa Ne Tammelat 11.7.2017 11:26

    Hienolta näyttää! Pitäisi kyllä ehdottomasti vierailla taas tuolla. Joskus nuoruusvuosina viimeksi käynyt noissa maisemissa.

  • Vastaa Heidi / Fiiliksiä & hetkiä 12.7.2017 19:29

    Oi! Ompa kaunista. Olen ollut Saariselällä kahdesti – huhtikuussa ja marraskuussa – ja olin jo silloin sitä mieltä, että pitäisin lumettomana aikana seudusta enemmän. Ihania kuvia.

    • Vastaa Laura 9.8.2017 20:18

      Itse kyllä haluaisin vierailla tuolla myös talviaikaan, kaamos ja revontulet voisivat olla tuntureilta katsottuina mielettömiä! Mutta kuten todettu, ihan uskomattoman kaunis paikka tuo oli kesällä, joten suosittelen kyllä kesäreissua tuonne!

  • Vastaa Martta / Martan Matkassa 14.7.2017 17:12

    Lappi on valitettavasti jäänyt matkailun suhteen todella vähälle, varmasti siksi että se on kallis, sillä nelihenkinen perhe pääsee edullisemmin hiihtoloman aikaan laskettelemaan ulkomaille ja helmikuussa kelit ovat usein liian kylmiä. Nyt kun olen hurahtanut tuohon patikointiin, niin toivon mukaan pääsen tutustumaan tulevaisuudessa enemmän myös Lappiin. Upeat kuvat ja tässäpä yksi potentiaalinen kohde 😉

    • Vastaa Laura 9.8.2017 20:19

      Jep, hinnat on kyllä kovia tuolla Lapissa. Mutta vaeltaminen ei kuitenkaan oo älyttömän kallista, joten ehkä se vois olla reissun teema!

  • Vastaa Pia / Lyhyenä hetkenä 15.7.2017 15:57

    Voi, milloin sitä ehtisi itsekin noihin maisemiin! Reissu on toistaiseksi suunnitelmatasolla, saa nähdä koska se siirtyy toteutusvaiheeseen. Suomen Lappi on kyllä vertaansa vailla!

    • Vastaa Laura 9.8.2017 20:19

      Se on! Eikun suunnitelmat toteen ja kohti Lappia!

  • Vastaa Unohtumaton valokuvauskurssi Lapin yöttömässä yössä - RIMMA+LAURARIMMA+LAURA 1.8.2017 13:24

    […] Käy kurkkaa myös kurssille osallistuneen Lauran kuvaamia kauniita maisemia Kiilopään […]

  • Vastaa Menninkäinen 12.9.2017 21:53

    Lapinhulluksi kasvatettu pienestä pitäen! Isä oli nuoruudessaan tunturioppaana Kilpisjärvellä ja Saariselällä ja Kilpparilla on tullutkin käytyä jo niin useasti, että laskuissa menin aikaa sitten sekaisin… Lappi on koettu keväällä ja kesällä, ruska-aikaan kun ei ole ollut lomia (eikä ole nytkään) ja joulun / syvimmän talven aikaan ei ole vaan koskaan tullut lähdettyä.
    Viime kesänä oltiin Lapin kierroksella kaksi yötä Saariselällä ja Kiilopäälläkin kipaistiin tuolla reissulla. Ei tosin huipulla, mutta muita reittejä testailtiin kyllä. Ja vaikka “vasta” tultiin Lapista, on jo seuraava matka haaveissa ja ehkä vähän jo suunnitelmissakin… 😉

    • Vastaa Laura 13.9.2017 12:09

      Oi jummi, kuulostaa mahtavalta, lappi on kyllä rakkautta, pitänee koittaa taas vaikka kesälle buukata joku reissu sinne suuntaan, jos tulen kesäksi Suomeen töihin 🙂

    Jätä vastaus